Kiitos ja näkemiin!

Täällä blogissa on viime kuukaudet ollut hiljaista, mutta meidän arkemme on ollut sitäkin vauhdikkaampaa. Olemme käyneet lomalla Barcelonassa, sairastaneet pari flunssaa, kuopus on oppinut ryömimään, ja esikoinen kipittää entistäkin kovempaa paikasta toiseen ja täyttää pian kaksi vuotta. Tämä blogi on jäänyt nyt arjen jalkoihin, enkä ole aikeissa jatkaa enää uusilla postauksilla.

Kiitos teille blogini lukijoille! Blogia on ollut hauska kirjoittaa ja toivottavasti siitä on ollut iloa ja hyötyä myös teille.

Alla vielä syksyisiä kuvia Ahvenistolta. Ensi viikolla voikin sitten jo avata ensimmäisen luukun joulukalenterista!

ahvenisto
ahvenisto
DSC_0248 (2).JPG

Millaista on sirkuskoulussa?

Kerroin aikaisemmin aloittavamme esikoisen kanssa sirkuskoulun syksyllä, ja nyt  sirkuskoulukertoja on takana jo viisi  - korkea aika siis kertoa kokemuksiamme. Ensimmäinen kertamme sirkuskoululaisina oli melko jännittävä, ja esikoinen ei halunnut ollenkaan kiivetä voimistelupatjalle vaan tyytyi tarkkailemaan sitä kauempaa. Patjakammo hävisi kuitenkin pian, ja seuraavalla kerralla esikoinen olikin jo innoissaan pomppimassa patjalla muiden lasten kanssa.

sirkuskoulu

Meidän sirkuskoulussamme käytetään paljon erilasia välineitä, kuten patjoja, tatameita, jumppapalloja, naruja ja trampoliineja. Tunti alkaa aina samalla aloitustanssilla ja päättyy samaan loppulauluun, ja yleensä suuri osa tunnista koostuu erilaisten temppuratojen suorittamisesta. Lapsen huoltaja pääsee tunnilla nostelemaan, heittelemään, vetämään ja juoksemaan, joten kevyttä liikuntaa pääsevät aikuisetkin harrastamaan.

Kokemuksemme sirkuskoulusta on ollut todella positiivinen pienen alkuhämmennyksen jälkeen. Esikoinen selvästi nauttii välineillä temppuilusta ja lähtee sirkustelemaan aina innoissaan. Ensimmäisen sirkuskoulukerran jälkeen esikoinen oikeastaan oppi kunnolla hyppimään, sillä sirkuskoulussa sai hyppiä trampoliinilla, ja hyppimistaitoa on sen jälkeen hyödynnetty innokkaasti. Myös kiipeilyyn on tullut lisää varmuutta kun sitä on saanut harjoitella puolapuilla.

Ryhmässämme on lapsia juuri kävelemään oppineista kaksivuotiaisiin hyppelijöihin, mutta lasten eri motoriset kehitysvaiheet eivät aiheuta tunnilla mitään ongelmia, sillä vanhempi voi aina avustaa pienimpiä sirkuskoululaisia hieman enemmän. Kun kyse on taaperoista, niin aina jollekin sattuu pieni kaatuminen tai muu harmistus, mutta niistä päästään yleensä nopeasti yli.

sirkuskoulu

Löysin Spotifysta meidän sirkuskoulussamme soitettavan alkumusiikin (Hanna Pakarisen Mörko Mainio), ja sitä kuunnellaan meillä kotona esikoisen vaatimuksesta lähes päivittäin. En kyllä yhtään ihmettele sirkuskoulujen suosiota, sillä hauskempaa tekemistä taaperon kanssa on vaikea keksiä. Muutama meidän ryhmämme taapero on ollut jo vauvasirkuksessakin, ja vanhemmat kehuivat myös sitä loistavana harrastuksena. Meidän sirkuskouluryhmämme täyttyi muuten ilmoittautumispäivänä minuutissa, joten sirkuskoululle on selvästi kysyntää. Toivottavasti ensi vuonna on useampia ryhmiä jotta kaikki halukkaat mahtuvat sirkustelemaan.

Puistoilua Louhimopuistossa

Taas jatkuvat meidän seikkailumme Hämeenlinnan kivoissa leikkipuistoissa. Tällä kertaa vierailimme Myllymäen Louhimopuistossa, joka tunnetaan myös Myllykallion puistona. Puiston viereiseltä kalliolta on hienot näkymät Hämeenlinnan keskustaan, hieman katselusuuntaa muuttamalla näkyvät niin pääkirkko, Vanajavesi kuin vanha linnakin, ja toki myös kirkasvärisenä erottuva kauppakeskus Goodman.

louhimopuisto
louhimopuisto

Louhimopuiston leikkipuisto sijaitsee pihlajapuiden reunustamana laajahkon nurmikkoalueen keskellä, ja puiston vierestä alkaa pieni metsikköalue, jossa lapset tykkäävät rakennella majoja. Puiston keskellä kohoaa iso leikkituulimylly muistona niistä tuulimyllyistä, joiden mukaan Myllymäki on saanut nimensä.

louhimopuisto hämeenlinna
louhimopuisto hämeenlinna
louhimopuisto hämeenlinna

Esikoisemme viihtyi Louhimopuistossa erinomaisesti, ja erityisesti leikkituulimylly oli jännä tutkimuskohde. Kuopuksemmekin on kasvanut jo niin isoksi, että olemme voineet siirtyä käyttämään vaunujen ratasosaa, johon kuopus mielellään myös nukahtaa ainakin joksikin aikaa. Kantorepun käyttö on meillä tämän myötä vähentynyt huimasti.

louhimopuisto hämeenlinna
louhimopuisto hämeenlinna

Kuten olen jo aikaisemmin kertonut, meille leikkipuistoissa vierailu on ihan jokapäiväistä touhua. Ainoastaan sadepäivinä jäämme sisälle, ja silloin vaatiikin hieman pohtimista miten esikoisen saa purkamaan energiaansa. Sirkuskoulun aloittamisen myötä meille on olohuoneen lattialle parkkeerautunut jumppamatto, jonka päällä harjoitellaan kuperkeikkoja tai muuten vain kieriskellään. Lisäksi olen hankkinut esikoiselle värikynät, joita hän innokkaasti käyttääkin. Lähinnä esikoinen tosin komentelee äitiään piirtämään erivärisiä kauhakuormaajia aina uudestaan ja uudestaan.

Täytyy toivoa ettei tästä syksystä tule ihan mahdottoman sateista, sillä vaikka lasten pukemisrumbassa onkin oma hommansa, ovat ulkoilleet lapset kuitenkin tyytyväisempiä elämäänsä. Äiti vaan on niin sokerista tehty, ettei jaksaisi sateella lähteä puistoon seisoskelemaan.

Valokuvauskurssilla Verkatehtaalla

Otin viikonloppuna itselleni vähän omaa aikaa ja osallistuin Vanajaveden Opiston järjestämälle valokuvauskurssille. Minulla on ollut järjestelmäkamera käytössäni nyt puolisen vuotta, mutta kuvaamisen suhteen olen vielä aivan amatööri, joten oli kiva saada kokeneemmilta kuvaajilta vinkkejä parempien kuvien ottamiseen.

Verkatehtaalla sattui lauantaina olemaan Postikorttiparatiisi -tapahtuma, joten väkeä oli paikalla runsaasti. Verkatehdas on yksi Hämeenlinnan ehdottomista tapahtumakeskuksista, joten hiljaista viikonloppua siellä ei varmasti olekaan.

verkatehdas
postikorttiparatiisi

Verkatehtaan aluehan on todella monipuolinen, ja kulttuuri- ja opetustarjontaa löytyy melkein laidasta laitaan. Itse olen aikaisemmin käynyt Verkatehtaalla muun muassa tenttimässä oikeustieteen opintoja, Äiti ja Ura -illoissa, elokuvissa sekä tietenkin Hippaloissa ja Elomessuilla.

DSC_0003 (2).JPG
valokuvaus

Valokuvauskurssilla keskityttiin erityisesti sommittelun harjoitteluun. Alla muutama kurssilla ottamani valokuva, jotka on kaikki otettu Verkatehtaalta tai sen lähiympäristöstä. Valokuvaus on kyllä todella mielenkiintoinen harrastus, jossa olisi kiva päästä kehittymään.

verkatehdas
verkatehdas
verkatehdas
verkatehdas
valokuvaus
DSC_0989 (2).JPG
verkatehdas
verkatehdas

Arkeamme kahden pienen lapsen kanssa

Lastemme ikäero on vuosi ja kolme kuukautta, ja nyt kun kuopus täyttää pian puoli vuotta, alkaa vihdoin tuntua siltä, että arki alkaa sujua kohtalaisen vaivattomasti. Ensimmäiset kuukaudet vastasyntyneen ja pienen taaperon kanssa olisivat olleet melkoista kaaosta mikäli emme olisi saaneet paljon lastenhoitoapua lasten isovanhemmilta. Saamamme lastenhoitoavun ansiosta minulla on hyvä omatunto siitä, että molemmat lapset ovat saaneet runsaasti huomiota ja syliä, ja pojista on myös tullut hyvin läheisiä keskenään.

Arkeamme on viime aikoina huomattavasti helpottanut se, että kuopus on vihdoin löytänyt jonkinlaisen rytmin elämäänsä ja ruuat ovat kiinteiden ruokien aloituksen myötä pysyneet paremmmin sisällä. Kuopus heräilee edelleen useita kertoja yössä, mutta kokonaisuudessan arki on tuntunut helpommin hallittavalta kun ei jatkuvasti tarvitse arvuutella milloin vauvalla on nälkä ja milloin joku muu ongelma. Kuopus myös viihtyy nykyään pieniä hetkiä itsekseen matolla, ja myös esikoisesta on tullut entistä omatoimisempi. Kaksi lasta ei vieläkään mene siinä kuin yksi, mutta sitä kohden ollaan selvästi jo menossa.

aulanko
aulanko

Kantoreppu on ollut yksi meidän arkemme pelastus, sillä kuopus ei ole viihtynyt vaunuissa kovinkaan hyvin. Kantoreppuun kuopus nukahtaa, ja minulle jää silti kädet vapaaksi esikoisen kanssa touhuamiselle. Yleensä lähdemmekin puistoon aina niin, että kuopus on kantorepussa ja esikoinen on joko vaunuissa tai kävelee itse. Ilman vaunuja uskaltaudun yksin lasten kanssa ollessani tosin ainoastaan noin 50 metrin päässä kodistamme sijaitsevaan leikkipuistoon, sillä esikoinen on jo aika nopea liikkeissään ja hänellä on vahva oma mielipide siitä mihin suuntaan ollaan milloinkin menossa.

kantoreppu
hippalot

Kotitöiden tekeminen on nyt kahden lapsen kanssa jäänyt pääosin iltaan kun mies on tullut kotiin. Ruuanlaitto vie kotitöistä kaikkein eniten aikaa, ja yleensä teen (tai välillä mies tekee) ruuat aina illalliseksi niin, että syömme sitten samaa ruokaa vähintään seuraavanakin päivänä. Aina silloin tällöin käy kuitenkin niin, että joudun tekemään ruuan kahden lapsen kanssa, ja sillon on helposti se tilanne, että vähintään toinen lapsista huutaa ruuanlaiton ajan. Esikoinen haluaa tietysti välttämättä päästä näkemään syliini ruuanlaittoa, mikä on melko hankalaa, jos minulla on jo kuopus kantorepussa, tai sitten kuopus alkaa itkemään jos joutuu olemaan liian kauan matolla tai sitterissä yksin.

vauva

Vaikka joinain päivinä arki saattaa tuntua raskaalta kun vauva itkee paljon tai esikoinen on huonolla tuulella, niin pääosin arkemme on tällä hetkellä todella mukavaa. Molemmat pojat joutuvat jatkuvasti pusutteluni uhriksi ja tunnen oloni todella etuoikeutetuksi kun saan nauttia kahden ihanan pojan vanhemmuudesta ja seurata heidän kasvuaan päivä päivältä.