Aina ei mene ihan putkeen..

Meillä oli eilen esikoisen puolitoistavuotisneuvola, ja se olisi voinut mennä paremminkin. Lähdimme aamulla esikoisen ja kuopuksen kanssa kävelemään kohti neuvolaa, jonne on meiltä noin puolen tunnin kävelymatka. Kuopus huusi vaunuissan koko matkan. Paitsi silloin kuin nostin hänet pois vaunuista, mutta koska meillä oli kiire, ja sisarusrattaiden työntäminen samalla kuin kantaa vauvaa toisella kädellä käy urheilusuorituksesta, niin käytännössä vauva huusi koko matkan.

Neuvolan odotustilassa ehdin vielä pikaisesti imettämään kuopuksen, ja hän olikin tyytyväinen koko neuvolakäynnin ajan. Esikoinen sen sijaan ei ollut. Meidän normaalisti niin hymyilevä poika päätti, että hänelle ei mitään tutkimuksia tehdä ja karjui täysillä koko neuvolakäynnin ajan. Neuvolalääkäri ei lukuisista yrityksistä huolimatta saanut edes kaikkia tutkimuksia tehtyä. Kuopus puklasi häntä pidelleen terveydenhoitajan päälle kolme (!) kertaa.

Kun lähdimme huomasin, että minulla oli imetyksen jäljiltä jäänyt maitoläntti rinnan kohdalle, joten yritin peittää sitä huivilla. Kuopus huusi jälleen koko puoli tuntia kestäneen paluumatkan.

Jäi ottamatta kuvat kauniilta neuvolareitiltämme..